Moniäänisyysmittarin tiimi esitteli Moniäänisyysmittaria kiinnostuneille elokuun alussa.
Kesä on kääntynyt syksyyn, ja myös Uutisraivaaja-kilpailu lähenee loppuaan. Olemme kesän ja alkusyksyn aikana paiskineet hommia kahdella rintamalla: toisaalla olemme edistäneet Moniäänisyysmittarin teknistä puolta, toisaalla olemme selvittäneet sitä, miten Moniäänisyysmittarista saataisiin paketoitua sellainen tuote, jonka jokainen mediatalo haluaisi ostaa.
Osana tätä työskentelyä olemme myös viilanneet strategiaamme. Ainakin nyt alkuvaiheessa Moniäänisyysmittari on nimenomaan toimitusten sisäiseen käyttöön tarkoitettu työkalu, jonka avulla toimituksissa voidaan kehittää parempaa ja moniäänisempää journalismia. Myöhemmin tavoitteemme on kehittää Moniäänisyysmittarista kattava ja kaikille avoin palvelu. Tässä vaiheessa työstämme Moniäänisyysmittaria yhdessä STT:n ja Ylen kanssa.
Moniäänisyysmittari kertoo, keiden ääni kuuluu julkisessa keskustelussa. Samalla se auttaa toimittajia kehittämään moniäänisempää journalismia.
Tavoitteenamme on, että Moniäänisyysmittari vastaisi esimerkiksi seuraaviin kysymyksiin: Keitä haastateltiin vuonna 2018 ilmastonmuutosta käsittelevissä jutuissa? Missä suhteessa haastateltiin miehiä ja naisia? Minkä puolueiden edustajia kuultiin? Minkälaiset ammattiryhmät keskusteluun osallistuivat? Mitkä järjestöt, organisaatiot ja viranomaiset pääsivät jutuissa ääneen?
Olemme esitelleet mittarimme konseptia useissa yhteyksissä saadaksemme käsityksen siitä, mitä mediakentällä oikeasti tarvitaan. Yhdessä tällaisessa tapaamisessa Kaleva Media Oy:n sisältöjohtaja Niiles Nousuniemi tiivisti hyvin Moniäänisyysmittarin idean:
“Mittari näyttää isoa kuvaa siitä, mikä arjessa jää huomaamatta, ja millaisia mahdollisia vinoumia journalismissa on. Mahdollisimman suuri avoimuus on toimitusten tavoite ja suuri haaste. Toimitusprosessit eivät ole läheskään kaikille selviä tällä hetkellä.”
Nyt mittari kertoo haastateltujen nimet, sukupuolet ja puolueet. Tosin tulosten luotettavuus vaatii vielä hiomista. Paraikaa viilaamme mittaria siten, että se osaisi kertoa myös haastateltavan ammatin tai tittelin (esimerkiksi tutkija, asiantuntija, analyytikko, rehtori jne.).
Yleltä aineistona on Ylen verkkouutiset yli kymmenen vuoden ajalta ja STT:ltä koko digitaalinen uutisarkisto parinkymmenen vuoden ajalta. Datan valtava määrä on asettanut projektille omat haasteensa: dataa on pitänyt siivota ja lajitella ja hakuja optimoida. Alkusyksystä huomasimme, että tiimin omat voimavarat alkoivat tulla meillä vastaan, ja palkkasimme Uutisraivaajan siemenrahalla tiimimme väliaikaisesti toisen koodarin.
Moniäänisyysmittari on mukana kehittämässä analyyttisempaa journalismia
Moniäänisyysmittarin toiminta perustuu siihen, että se käsittelee koneellisesti valtavia tekstimääriä ja tuottaa sen pohjalta määrällistä dataa. Määrällisten tulosten perusteella voi sitten tehdä laadullista analyysia, jossa pureudutaan siihen, miksi tulokset ovat sellaisia kuin ne ovat, ja miten tulokset pitäisi mahdollisesti toimituksessa huomioida.
Isojen uutismassojen analysoiminen todennäköisesti yleistyy tulevaisuudessa. Jo nyt toimituksissa kerätään tarkkaa analytiikkaa muun muassa verkkosivujen kävijämääristä ja lukijaprofiileista.
Esimerkiksi Kaleva Medialla on oma digitaalisten ja datapohjaisten palveluiden kehitykseen keskittyvä yksikkö. Kaleva Median kehityspäällikkö Heidi Kanasen mielestä Moniäänisyysmittarin kaltaiset työkalut ovat journalismille todella arvokkaita.
“Tuntuu, että juuri journalismin kentällä tällaista työtä, jossa pyritään käyttämään journalistista dataa älykkäästi, tehdään vielä harmillisen vähän.”
Journalistiset tekstit tuottavat ihan omanlaistansa materiaalia, jonka avulla voidaan kehittää juuri journalismin käyttöön toimivia työkaluja ja tekoälyjä – kuten uutisia kirjoittavia robotteja. STT on ollut yksi ensimmäisistä mediataloista, joka on luovuttanut sähköisen uutisarkistonsa tutkijoiden käytettäväksi. Aineisto on ladattu Kielipankkiin, joka palvelee erilaisia kieliaineistoja käsitteleviä tutkijoita ja kieliteknologian kehittämistä. Myös Moniäänisyysmittari sai oikeudet STT:n aineistoon Kielipankin kautta.
STT:n Mediapalveluiden liiketoimintapäällikkö Pihla Lehmusjoki sanoo, että jos vanhan uutisdatan luomalta pohjalta halutaan kehittää uusia uutisia kirjoittavia robotteja, on eettisesti erittäin tärkeää ymmärtää niitä mahdollisia uutistuotannon rakenteellisia vinoumia, joita Moniäänisyysmittarin kaltainen massa-analyysi voi paljastaa.
“Jos robotin opetusdata eli uutisarkisto sisältää systemaattisesti toistuvia ongelmallisia piilorakenteita, ne on syytä tiedostaa. Robotin taustalla toimiva kielimalli nimittäin oppii muuten toistamaan samat virheet.”
Moniäänisyysmittarista hyötyvät myös tutkijat, näin uskoo sovittelujournalismia edistävän Sopiva ry:n hallituksen jäsen, mediatutkija Laura Ahva. Moniäänisyysmittari on Sopiva ry:n projekti.
“Moniäänisyysmittari tekee sellaista perustavanlaatuista analyysityötä, joka ennen tehtiin käsin tutkijoiden työpöydillä ja sanomalehtivarastoissa. Aluksi vähän kammottikin, kuinka helposti digiaikana määrällistä sisällönanalyysiä voidaan tehdä, mutta Moniäänisyysmittarin demon nähtyäni ja Moniäänisyysmittarin tiimiläisten kanssa keskusteltuani tajusin kyllä, ettei mittari tee tutkijoista työttömiä, vaan se ylittää ensimmäisen työlään portaan analyysissä. Mittari siis tekee tutkijoiden puolesta puuduttavan mutta tärkeän ensivaiheen ja vapauttaa aikaa laadulliseen analyysiin. Mittarin hyvä ominaisuus on, että linkki yksittäisiin juttuihin säilyy ja on löydettävissä helposti. Analyysiä voi lopulta tehdä vaikka yksittäisten ilmaisujen tasolla. Toimitusten ja tutkijoiden rooliksi jää yhä tulkintojen ja johtopäätösten tekeminen.”
Iltojen pimetessä ja lehtien pudotessa puista, on edessä myös Moniäänisyysmittarin todellinen tulikaste. Esittelemme Moniäänisyysmittarin demoversiota STT:lle tällä viikolla ja Ylelle syyskuun lopulla. Nähtäväksi jää, miten hyödyllisenä nämä mediatalot näkevät mittarimme. Ovatko mittarin tuottamat tiedot relevantteja ja käyttökelpoisia toisaalta arjen toimitustyössä, toisaalta strategisen johtamisen apuna? Onnistuuko mittari vastaamaan todelliseen, mediataloissa tunnistettuun tarpeeseen?
Edessä on siis vielä jännitystä ja rumpujen pärinää ennen lokakuussa koittavaa Uutisraivaajan päätöstä. Kävi itse kisassa miten vain, uskomme siihen, että Moniäänisyysmittari on jo nyt omalta osaltaan edistänyt moniäänisempää julkista keskustelua.
Moniäänisyysmittarin tiimi
Moniäänisyysmittari taustalla on parempaa yhteiskunnallista keskustelua journalismin ja viestinnän keinoin edistävä sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry.
Moniäänisyysmittarin kuulumisia päivitetään Sopivan sosiaalisen median tileillä:
Moniäänisyysmittarin tiimiin kuuluvat Ninni Ahonen, Mikko Hautakangas, Noora Kettunen, Martin Pärtel, Anna Takala ja Matleena Ylikoski.
