Perunanviljelijän kotona soi puhelin.
”Anteeksi, mutta yritin ostaa perunoitanne Karjaan ABC:ltä. Siellä on kuitenkin maksupääte taas rikki ja vessan lamppu pimeänä. Voisitteko hoitaa?”
Viljelijä huokaa ja alkaa vetää takkia niskaan. Karjaa on kaukana eikä hänellä ole sananvaltaa huoltoasemaketjun asioissa, mutta elinkeino on vaarassa jos asiakkaat eivät saa perunoitaan. Pakko yrittää keksiä jotain.
Voi farmaria; voi meitä.
Long Play julkaisee pitkiä journalistisia juttuja e-kirjoina, joita myydään erilaisissa e-kirjakaupoissa. Kannatusjäsenyyksiä lukuun ottamatta emme siis myy yhtäkään tuotetta oman verkkosivumme kautta.
Ensimmäinen juttumme ilmestyi tammikuussa, siis varsin hiljattain. Tämän olemme sittemmin oppineet: sähköisten kirjojen kauppa on villi länsi. Meininki on kreisiä!
Kaikki tiedostomuodot eivät toimi kaikissa laitteissa ja maksutavat ovat kömpelöitä. Laitevalmistajat hyppyyttävät asiakkaitaan kieltämällä joitain tiedostomuotoja ja sallimalla toisia eri vimpaimissaan ilmeisen summamutikassa. Osa kirjakauppiaista haluaa ennakkotarkistaa juttujen sisällön tai tiedoston tekniset ominaisuudet, mutta suomenkielinen teksti tai aikataulussa pysyminen tuottavat ongelmia.
Ongelmatilanteissa kuluttajansuoja ei aina toteudu, varsinkin jos kauppaa pyörittävä yritys sijaitsee ulkomailla.
Silloin lukija ottaa pettyneenä yhteyttä meihin.
E-kustantaminen on Suomessa vielä pientä bisnestä. E-kirjojen osuus koko kirjamyynnistä on alle prosentin, ja useimpia nimikkeitä myydään selvästi alle sata kappaletta. Takelteleva tekniikka ja sähköisten tuotteiden kohtuuttoman korkea hinta – e-kirjan arvonlisävero on 2,4 kertaa korkeampi kuin paperisen! – huolehtivat siitä, että kuluttajien enemmistö ei jatkossakaan siirry suosimaan digitaalista, jos paperinen vaihtoehto on olemassa.
Kun suomalaisia asiakkaita on näin vähän, kansainväliset kaupat ja laitevalmistajat eivät pidä heidän palvelemistaan prioriteettina. Parasta palvelua tarjoavat kotimaiset kauppiaat, mutta nekin kärsivät laitemaailman sekavuudesta ja maksutapojen ongelmista.
On ollut turhauttavaa yrittää ratkoa lukijoiden kohtaamia teknisiä ongelmia, kun ne liittyvät asioihin, joihin emme voi mitenkään vaikuttaa. Asiakkaille nämä kokemukset ovat varmasti olleet vähintään yhtä hermoonkäypiä.
Meillä ei ole kuitenkaan varaa menettää lukijoitamme, joten toimimme kuten kiltti perunanviljelijä ja teemme parhaamme auttaaksemme. Jokaisen uuden jutun julkaisun yhteydessä kahdeksanhenkinen tiimimme käyttää päiväkausia mikrotukena toimimiseen ja vihaisten palautteenantajien lepyttelyyn.
Me perustimme Long Playn ajatellen, että keskittyisimme hyvien juttujen kirjoittamiseen ja ulkoistaisimme myynnin olemassaoleville kirjakaupoille. Nyt tajuamme, että se infrastruktuuri, jolle myynnin ajattelimme ulkoistaa, ei ole vielä läheskään valmis.
Asiakkaan pinna kestää vain rajallisen määrän vastoinkäymisiä ennen kuin juttu jää ostamatta. Jokainen korjaamaton bugi uhkaa olemassaoloamme.
Johtopäätöksemme: joskus perunanviljelijän kannattaa perustaa oma puoti. Pysykää kanavalla.
Kirjoittaja: Long Playn Hanna Nikkanen
