”Muistan vieläkin sen illan, kun ajatus Pinchettistä kristallisoitui ja tajuttiin, että jes tämä on se idea, millä lähdetään hakemaan. Se oli hieno hetki”, kertoo Petro Poutanen, yksi viime vuoden finalistijoukkueen jäsenistä.
Kaveriporukka, johon kuuluivat Poutasen lisäksi Aleksi Moisio, Jussi Pullinen ja Lauri Eloranta, oli päättänyt lähteä mukaan Uutisraivaaja-kisaan. Ideaa etsittiin vielä.
Petro Poutanen ja Aleksi Moisio Pinchettistä.
”Oltiin pyöritelty erilaisia ajatuksia ja sinä iltana tajuttiin, että tässä on kaikki ne ideat yhdistyneenä. Silloin alettiin juhlia”, Poutanen muistelee.
Paikka oli Kallion Molotov ja idea Pinchett eli paikallinen uutispalvelu mobiililaitteille. ”Asuttiin silloin tosi lähellä toisiamme ja haettiin paikallisesti relevanttia innovaatiota”, Moisio kertoo.
Pinchett on sovellus, joka broadcastingin sijasta tarjoaa smallcastingia eli hyperlokaaleja uutisia, jotka voivat olla hyvinkin merkityksellisiä pienelle porukalle.
”Ideassa yhdistyi monta teemaa: paikallisuus, mobiili, hyperuutiset ja pienet yleisöt. Ne olivat kulkeneet kaikkien mielissä jo pitkään. Ajatus, että niitä voisi viedä eteenpäin konkreettisessa yritystoiminnan muodossa tuli kilpailun myötä. Se oli aika räjähtävä lähtö”, Moisio kertoo.
Kilpailu oli avartava kokemus. ”Kannattaa ehdottomasti hakea. Uutisraivaaja on uniikki mahdollisuus oppia siitä, miten voi synnyttää media-alan yrityksen. Vastaavanlaisia ei ole paljoa tarjolla”, he pohtivat.
”Sen jälkeen itsellä on ollut kaikenlaisia virityksiä. Sitä jotenkin oppi näkemään mahdollisuuksia ympärillään eri tavalla kuin ennen”, Poutanen lisää.
Pinchett sen sijaan on tällä hetkellä telakalla työryhmän jäsenten muuttuneiden elämäntilanteiden takia. ”Hautakoristeita ei ole vielä kuitenkaan aseteltu”, Moisio naurahtaa.
”Moni idea ei kuole sen takia, että se olisi huono, vaan siksi, että sitä ei kehitetä tai viedä tarpeeksi määrätietoisesti eteenpäin. Pinchettin kaltaisiakin on varmaan noin 1000 suunnitteilla, mutta ne pärjäävät, jotka jaksavat puskea. Kyse ei ole siitä, että paljastetaan idea ja oletetaan, että se riittää – idea pitää tyrkyttää, myydä maailmalle”, miehet pohtivat.
He kertovat saaneensa kilpailun myötä entistä enemmän kunnioitusta yrittäjiä kohtaan. He haluavat nostaa hattua niille, jotka jaksavat ja pystyvät tehdä ideastaan jotain toimivaa. Hyvänä esimerkkinä he mainitsevat viime vuoden voittajan, Scoopinionin. ”He ovat lähteneet hyvällä asenteella raivaamaan tietään eteenpäin”.
Neuvoja hakijoille
Pinchettin tiimin jäsenillä oli media-alan osaamista esimerkiksi sisältöjen, digitaalisten konseptien sekä liiketoimintamallien suunnittelun osalta. Miehiä yhdisti ajatus siitä, miten mediaa voidaan tehdä kiinnostavasti.
Kilpailusta saadulla siemenrahalla (noin 10 000 euroa) he sitten ostivat ne toiminnallisuudet, joita eivät itse osanneet tehdä, esimerkiksi graafisen suunnittelun ja käyttöliittymäsuunnittelun.
”Ei yhden ihmisen elämä riitä kaikkien tarvittavien taitojen opetteluun. Ei tarvitse jäädä nuolemaan näppejään himaan, vaikkei esimerkiksi osaisi rakentaa mobiilisovellusta. Voi vaikka tiimiytyä ja hakea kumppaneita, joilla on sitä taitoa, mitä tarvitsee”, Poutanen sanoo.
Hakemusvaiheessa ryhmällä ei ollut muuta kuin idea ja toteutussuunnitelma. ”Sitten vasta kun saatiin eka kehitysraha, alettiin tehdä”, Moisio muistelee.
”Jälkiviisaasti voi sanoa, että haudottiin ja pyöriteltiin ideaa abstraktilla tasolla eri näkökulmista ehkä liian pitkään. Olisi kannattanut laittaa kädet rohkeammin saveen aiemmin ja lähteä konkreettisesti tekemään tuotetta. Idea olisi saattanut muuttua realistisemmaksi.”
Moisio rohkaisee hakemista harkitsevia ja heittää alexanderstubbmaisesti kolme vinkkiä: ”Uskokaa omaan ideaan, laittakaa kädet saveen mahdollisimman pian ja puhukaa ideastanne taukoamatta.”
Ideasta kannattaa puhua muidenkin kanssa kuin omien tiimiläisten tai ystävien – kadunmiesten, opettajien ja tuttavien. Ei tarvitse olla valmista tuotetta tai yritystä vaan voi lähteä tyhjältä pöydältä yrittämään ja kehittämään.
Pinchettin esittelyvideo alla:
