Moniäänisyysmittari. Matleena Ylikoski (vas.), Martin Pärtel, Anna Takala, Mikko Hautakangas, Ninni Ahonen ja Noora Kettunen. Kuva: Matilda Gronow.
Sarjassamme Uutisraivaaja-alumni selvitämme vanhojen UR-finalistien kisamuistoja. Vuonna 2019 kilpailuun osallistui Moniäänisyysmittari, jonka kuulumisista meille kertoo Anna Takala. Hänen lisäkseen ryhmään kuuluvat Ninni Ahonen, Mikko Hautakangas, Noora Kettunen, Martin Pärtel ja Matleena Ylikoski.
Mitä projektille ja tiimiläisille on tapahtunut Uutisraivaajan jälkeen?
Uutisraivaajan jälkeen Moniäänisyysmittari on kehittynyt tutkimusprojektina. Tiimimme jäsen Matleena Ylikoski on aloittanut Moniäänisyysmittari-hankkeen innostamana journalismin moniäänisyyteen liittyvän väitöskirjatutkimuksen Tampereen yliopistossa, jota varten hän sai työskentelyapurahan Journalistisen kulttuurin edistämissäätiöltä (JOKES). Osana tätä hanketta kehitetään edelleen myös Moniäänisyysmittaria, ja tätä varten on haettu rahoitusta yhdessä Suomen Tietotoimiston ja Tampereen yliopiston informaatiotieteiden ja viestinnän tiedekunnan tutkijoiden kanssa. Tiimimme on jatkanut yhdessä työskentelyä journalismin moniäänisyyden eteen myös Sovittelujournalistit – Sopiva ry:ssä.
Mitä teille on jäänyt päällimmäisenä mieleen Uutisraivaajasta, millainen kokemus se oli?
Uutisraivaaja laittoi meidät työskentelemään systemaattisesti yhteisen tavoitteen eteen. Se pakotti meitä haastamaan alkuperäistä ajatustamme kaikille ilmaisesta julkisesta palvelusta ja huomioimaan eri tavalla myös kaupallisia ja taloudellisia näkökulmia.
Uutisraivaaja opetti paljon pitchaamisesta ja projektin rajaamisesta. Kilpailuun liittyi tarve paketoida projektiin liittyviä pohdintoja ja mahdollisuuksia tiettyyn formaattiin sopiviksi. Näin kilpailusta aukeni yksi mahdollinen etenemissuunta, joka olisi jäänyt kokeilematta ilman Uutisraivaajaa. Toisaalta kilpailun jälkeen on auennut myös uusia suuntia, kuten tutkimushanke, joihin projektia voi viedä.
Millainen vaikutus kilpailulla oli urapoluillenne ja ammatilliseen asenteeseenne?
Selkeimmin Uutisraivaajan vaikutus näkyy tiimimme jäsenen Matleena Ylikosken urapolussa. Hän päätyi Uutisraivaaja-kilpailun ja Moniäänisyysmittarin esiin nostamien kysymysten ja tiedontarpeiden innoittamana Tampereen yliopistolle tekemään väitöskirjaa moniäänisestä journalismista.
Uutisraivaaja auttoi konkretisoimaan yleisestä tavoitteesta konkreettisen työkalun. Lisäksi Uutisraivaaja auttoi hahmottamaan myös asiakasnäkökulmaa, eli Moniäänisyysmittarin tapauksessa mediatalojen johtoportaan strategista ajattelua. Jokainen tiimimme jäsen osaa nyt pitchata ideoitaan paremmin kuin ennen Uutisraivaajaa.
Moniäänisyyden kysymykset ovat selvästi tulleet myös arkipäiväiseksi osaksi Sopiva ry:n toimintaa, eli se on tullut luontevaksi osaksi sovittelujournalismin ideaa ja työkaluja.
Miten Uutisraivaaja ohjasi innovointianne, olisiko projekti toteutunut ilman kisaa?
Uutisraivaaja oli Moniäänisyysmittarin kannalta ratkaiseva. Emme olisi päässeet projektissa etenemään ilman Uutisraivaajaa. Uutisraivaaja myös auttoi meitä löytämään Moniäänisyysmittarin toteuttamiseen ja markkinointiin toimivamman näkökulman.
Toisaalta Uutisraivaajan start up -kehys ohjasi ehkä liikaakin yksinkertaistamaan ja “kirkastamaan” ideaa, jolloin mittarin taustalla olevat teoreettiset- ja arvokysymykset jäivät vähemmälle huomiolle. Toki tämä johtui myös käytettävissä olevan ajan vähyydestä. Nyt, kun moniäänisyyden kysymyksiä on pohdittu rauhassa tutkimushankkeen sisällä, on herännyt kysymys muun muassa siitä, mitä oikeastaan pitäisi mitata, jotta päästään todella arvioimaan journalismin moniäänisyyttä. Moniäänisyysmittari “Uutisraivaaja-asussaan” onkin mahdollisesti liian kapea-alainen toimiakseen siinä tarkoituksessa, johon se alun perin kehitettiin.
Tästä viisastuneena sanoisimme, että oman projektin taustatyön ja projektiin liittyvien pohdintojen pitäisi olla aika pitkällä ennen kuin sen kanssa lähdetään Uutisraivaaja-tielle. Näin projektista olisi helpompi tarvittaessa irrottaa osatavoitteita, joita olisi mahdollista kehittää Uutisraivaajaan tarjoamissa raameissa.
Tärkein oppi Uutisraivaajasta
Meille Uutisraivaajan ehkä tärkein oppi liittyi mediatalojen strategisen tason ajattelun hahmottamiseen. Ymmärsimme kilpailun aikana paremmin sen, mitä mediatalot tällaiselta tuotteelta toivovat ja miten sitä kannattaa mediataloille markkinoida. Uutisraivaaja konkretisoi myös sitä, että hyvätkin ideat ovat aina lopulta kustannuskysymyksiä. Etenkin Moniäänisyysmittarin kaltaisen teknisen ratkaisun kehittämisessä voi edetä vain tiettyyn pisteeseen ilman kunnon pääomaa.
Uutisraivaajasta jäi mieleen myös tiimityöskentelyn tarve ja hienous. Hyväkin idea on kuollut idea, jos sitä ei kannattele porukan yhteinen näkemys ja innostus.
