Monenlaisia ääniä mediaan ja journalismin kehitystyöhön. Sitä on Moniäänisyysmittari.
Moniäänisyysmittari-hankkeen tärkein lähtökohta on luottamus siihen, että erilaisia näkökulmia kuuntelemalla ja yhteistä ymmärrystä lisäämällä päästään parempiin lopputuloksiin. Tämä koskee niin Moniäänisyysmittaria itseään kuin ylipäänsä journalismia. Tavoitteenamme on kehittää Moniäänisyysmittarista mahdollisimman hyvä, kaikkia palveleva työkalu – sekä siinä rinnalla ja sen seurauksena laadukkaampaa, luotettavampaa ja vahvempaa journalismia.
Mikä ihmeen Moniäänisyysmittari? Lue lisää ensimmäisestä Uutisraivaaja-blogistamme!
Moniäänisyyden merkitys näkyy myös tiimimme työskentelyssä: uskomme yhdessä tekemisen voimaan ja olemme avoimia sille, että tiedon karttuessa voi avautua yllättäviäkin ajatuksia ja polkuja eteenpäin. Tällainen dialogisuus ei tietenkään ole aina aivan helppoa, mutta parhaimmillaan se vahvistaa mukana olevien luottamusta siihen, että yhdessä haettu suunta on oikea.
Olemmekin olleet todella iloisia monista arvokkaista keskusteluista, joita olemme Moniäänisyysmittarin kehitystyön edetessä saaneet käydä niin yhteistyökumppaneidemme kuin Uutisraivaajan mentoreiden kanssa. Oma visiomme journalismin moniäänisyyden edistämisestä ja sen tarpeellisuudesta on saanut tukea, tullut haastetuksi ja siten askel askeleelta vahvistunut. Ymmärrämme jo nyt paljon enemmän kuin aloittaessamme, ja vieläkin olemme vasta polkumme alussa.
Alkukesän suunnitteluviikonlopun satoa.
Moniääninen mittari
Moniäänisyys on myös yksipuolisuuden välttämistä. Ajattelemme, että kun journalistista työtä tekeville annetaan entistä paremmat työkalut tarkastella sitä kuvaa, jonka heidän työnsä maailmasta piirtää, he voivat tunnistaa värejä ja sävyjä, joita lisäämällä kuvasta tulee entistä realistisempi, sävykkäämpi, puhuttelevampi ja vakuuttavampi.
Moniäänisyysmittari näyttää journalisteille, ketkä mediassa puhuvat ja keiden ääni kuuluu julkisessa keskustelussa. Monipuolistamalla haastateltavavalintoja ja etsimällä niitä ääniä, jotka eivät vielä kuulu, journalismi antaa todellisuudesta entistä paremman kuvan. Kuva ei tietenkään voi miellyttää kaikkia, mutta tavoite on, että mahdollisimman moni voi tunnistaa kuvasta sen maailman, jossa elää.
Tämä moninäkökulmaisuus pätee myös meidän mittarimme kehitystyöhön. Moniäänisyysmittari on paremman julkisen keskustelun asialla ja siten yhdestä näkökulmasta journalismikritiikin työkalu. Jotta tämä työkalu palvelee tavoitteitaan, sen on oltava relevantti myös journalismin tekijöille: sen on oltava myös journalismin kehittämisen työkalu. Juuri tässä eri näkökulmien kuunteleminen ja keskusteluttaminen on vahvistanut projektiamme kevään mittaan.
On ollut hienoa huomata, kuinka hyvin tavoitteemme ja arvomme on otettu vastaan journalismin tekijöiden keskuudessa. Me puolestamme olemme saaneet tarkemman kuvan niistä haasteista ja kysymyksistä, joiden kanssa toimituksissa ollaan tekemisissä, kun journalismin moniäänisyyttä kehitetään.
Pilottivaiheessa kumppaneina STT ja Yleisradio
Kun kehitämme data-analyysiin perustuvaa Moniäänisyysmittaria, tarvitsemme aivan ensiksi relevanttia dataa. Tässä olemme saaneet pilottivaiheen yhteistyökumppaneiksi Yleisradion ja STT:n. Heidän kanssaan kehitämme Moniäänisyysmittarin ensimmäisen version näiden toimitusten sisäiseen käyttöön. Näin pääsemme rauhassa kokeilemaan mittarin mahdollisuuksia ja rakentamaan siitä toimitustyön kehittämisessä hyödyllisen työkalun.
”Moniäänisyys on tärkeimpiä journalismin ominaisuuksia. Vanha totuus kuuluu, että jos et voi mitata, et voi myöskään johtaa. Moniäänisyyden parantaminen vaatii siis hyviä mittareita, joita meiltä nyt puuttuu. Siksi olemme ilomielin mukana tässä hankkeessa.” –Ylen uutis-ja ajankohtaistoiminnan päätoimittaja Jouko Jokinen.
”STT:n toimituspolitiikkaan kirjattiin moniäänisyyden tavoite jo yli vuosikymmen sitten. Uutistoimiston usein pakkotahtisessa arjessa tavoite on vaikea saavuttaa, joten työkalu sen tueksi on tervetullut.” – STT:n vastaava päätoimittaja Minna Holopainen.
Moniäänisyysmittarin ei kuitenkaan ole tarkoitus palvella vain mediatalojen sisäistä kehitystyötä. Yhteinen tavoitteemme on kehittää Moniäänisyysmittarista kattava ja avoin palvelu, joka mahdollistaa yhä useampien äänten kutsumisen mukaan keskustelemaan journalismin kyvystä kuvata tätä monimutkaista maailmaa. Uutisraivaajan finaalivaihe on opettavainen ja hyödyllinen vaihe matkallamme kohti lopullista tavoitettamme, moniäänisempää ja parempaa journalismia.
Moniäänisyysmittarin tiimi
Moniäänisyysmittari taustalla on parempaa yhteiskunnallista keskustelua journalismin ja viestinnän keinoin edistävä sovittelujournalistien yhdistys Sopiva ry.
Moniäänisyysmittarin kuulumisia päivitetään Sopivan sosiaalisen median tileillä:
Moniäänisyysmittarin tiimiin kuuluvat Ninni Ahonen, Mikko Hautakangas, Noora Kettunen, Martin Pärtel, Anna Takala ja Matleena Ylikoski.
