“Muistaakseni olin luonnollisesti pikkaisen hermostunut”, kuvailee Helsingin yliopiston professori Jaakko Hämeen-Anttila ensimmäistä esiintymistään mediassa. Nykyään tilanne on toinen: huippukausina professoria haastatellaan yli kymmenen kertaa viikossa.
Ylen taloustoimittaja Aapo Parviaisen mukaan finanssikriisiä kommentoitiin Ylessä ja Helsingin Sanomissa 1058 kertaa vuosien 2008–2014 aikana. Näistä naisasiantuntijoiden kommentteja oli 3,4 prosenttia. Aalto-yliopiston professori Sixten Korkmanin kommentteja oli 10,3 prosenttia.
Koska Kuka pyrkii monipuolistamaan mediassa esiintyvien asiantuntijoiden joukkoa, kysyimme näiltä kahdelta median lemmikiltä heidän kokemuksistaan median luottoasiantuntijoina. Voisivatko Jaakko Hämeen-Anttila sekä Sixten Korkman antaa neuvoja median uusille äänille?
“Minun puoleeni käännytään, koska tiedetään, että minulta saa lausunnon jos laitetaan mikki nenän alle”, Korkman toteaa. Hän painottaa, ettei asiantuntijan pitäisi antaa lausuntoja asioista, joista tällä ei ole riittävästi asiantuntemusta. “Pitää kuitenkin moittia toimittajia, koska he kääntyvät aina samojen henkilöiden puoleen.”
Ensimmäisessä tv-esiintymisessä Jaakko Hämeen-Anttilaa jännitti se, että asian lisäksi piti olla itsekin esillä. Mediassa esiintyminen ei ole kuitenkaan jännittänyt häntä enää 20 vuoteen, ja Hämeen-Anttila uskookin hyvän esiintymistaidon vaikuttavan ratkaisevasti siihen, keneltä toimittajat pyytävät kommentin. ”Olen kuullut sanottavan että minulla on hyvä radioääni”, hän toteaa.
Toimittajat arvostavat selkeää ilmaisua sekä asiantuntijan omia näkemyksiä. Kun on kiire, asiantuntijan valinnassa painottuu tavoitettavuus itse asiantuntemuksen sijaan. Siksi on tärkeää, että toimittaja voisi löytää monipuolista asiantuntemusta aiempaa helpommin.
Jaakko Hämeen-Anttila ja Sixten Korkman osuvat yleensä parhaiten toimittajan onkeen asiantuntijameressä.
Toimittajan aktiivisuuden lisäksi median moniäänisyyteen vaikuttaa asiantuntijan asenne. Asenteeseen vaikuttaa se, kuinka hyvin asiantuntija tuntee median maailmaa, ja onko hänellä hyviä kokemuksia mediasta. Onnistunut ensimmäinen kerta tai edes toinen mahdollisuus tuntuvat siis vaikuttavan median moniäänisyyteen. Mitä neuvoja Hämeen-Anttila ja Korkman antaisivat mediaan tottumattomille asiantuntijoille?
Hämeen-Anttila muistuttaa tieteen ja median erilaisista tarpeista: “Tieteessä perustellaan kaikki, kun taas mediassa kaiken a ja o on yksinkertaistaminen”. Korkmanin mukaan yhteiskuntatieteilijöillä, ekonomisteilla ja virkamiehillä on asemansa puolesta velvollisuus osallistua yhteiskunnalliseen keskusteluun. “Se on luonnollinen osa sellaisten henkilöiden asemaa, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisista asioista“, hän toteaa.
Korkman kertoo oppineensa vuosien aikana erehdysten kautta, mikä mediassa toimii: pitää miettiä mikä on olennaisinta ja minkälaista kieltä käyttää. Pitää miettiä lukijoita, eikä aliarvioida heitä. “Joskus olen yrittänyt olla ironinen tai nokkela, mutta se on kääntynyt itseään vastaan”, Korkman toteaa. Hänen mukaansa kaikki haluavat, että media luo heistä fiksun kuvan. “Välillä tuntuu, että se kuva on tyhmä ja silloin nolottaa.”
Kehittelemme paraikaa Kukan pilottiversiota yhteistyössä Helsingin Sanomien kanssa. Aiheenamme on talous, ja keräämme pilottiin kaikki Suomen talousasiantuntijat.
Kukaa voi seurata tästä päivästä lähtien myös Facebookissa ja Twitterissä.
Merellistä kesää ja uusia ensimmäisiä kertoja!
Toivottaa Kuka eli Mari, Iris, Ville, Jaakko ja Tuomas
