Alkumetreillä hitaan journalismin palvelun Long Playn perustajien kokeneet toimittajakollegat uumoilivat, että lukijat eivät maksa yksittäisistä pitkistä jutuista. ”Vähänkö te olette rohkeita”, ihailivat taas toiset. Long Play on tuore Uutisraivaaja-kilpailun voittaja. Palkintona se sai 250 000 euroa palvelunsa kehittämiseen.
Long Playn perustajista äärimmäiset reaktiot olivat kummallisia. He eivät kokeneet olevansa sen paremmin harhaluuloisia kuin erityisen rohkeitakaan. ”Ei toiminnan aloittamiseen liittynyt suurta riskiä: uskoimme vahvasti tuotteeseen ja olimme valmiita käyttämään omaa aikaamme. Long Play on ennen kaikkea intohimoprojekti”, kertovat palvelun päätoimittaja Johanna Vehkoo ja toimitusjohtaja Reetta Nousiainen.
Perustajien aavistus on osoittautunut oikeaksi. Lukijat ovat valmiita maksamaan laadusta – pitkistä ja vaativista jutuista. Long Play voi jo maksaa kunnon tekijänpalkkiot myyntituloillaan, ja perustoiminta olisi voinut jatkua ilman Uutisraivaajan voittoa.
Long Play palkittiin Slush-tapahtuman päälavalla. Tuomariston pj Pekka Ala-Pietilä kättelee voittajia. Taustalla tuomarit Jyrki Ali-Yrkkö ja Heleena Savela. Kuva: Eva Persson
Voiton myötä Long Playlla on edessään aivan uuden mittaluokan mahdollisuudet, ja haasteet. Helsingin Sanomain Säätiön Uutisraivaaja-palkinto eroaa esimerkiksi kulttuurialan tunnustuspalkinnoista, kuten Finlandia-palkinnosta siten, että voittosumma tulee käyttää palvelun eteenpäin viemiseen. Se ei ole palkinto jo tehdystä työstä, vaan investointi tulevaan työhön.
Nousiainen ja Vehkoo eivät pidä itseään ensisijaisesti yrittäjinä. Toimittajan identiteetti istuu tiukassa, vaikka alusta asti ajatuksena oli etsiä uutta ansaintamallia tutkivalle journalismille. Puheessa vilahtelevat sellaiset yrittäjien arjesta tutut termit kuin bisnesmalli, toiminnan skaalautuvuus ja eriyttäminen, franchise-malli. Nykyään vähintään puolet sisäisten palaverien aiheista liittyvät muuhun kuin journalismiin.
Menestyvän julkaisutoiminnan pyörittämisessä korostuu lukijoiden tarpeiden miettiminen. Erityisesti mallissa, joka perustuu yksittäisten juttujen myymiseen, pitää miettiä tarkkaan, mikä lukijoita kiinnostaa.
”Jos on töissä vaikkapa sanomalehdessä rivitoimittajana, saattaa aika pitkäänkin mennä ilman, että miettii, kuka juttuja lukee. Tekee vaan listan mukaisesti annetun työtehtävän vaikkei aina olisi sitä mieltä, että se on lukijoille relevantti”, Nousiainen muistelee.
Long Playn Riku Siivonen Slush-tapahtumassa marraskuussa. Kuva: Ida Pimenoff
Nyt Long Playn tekijöillä on vapaus – ja vastuu – päättää, minkälaista journalismia he tekevät ja miten sitä tuodaan ihmisille. Tammikuussa Long Play lanseeraa oman julkaisualustansa, joka mahdollistaa muun muassa juttujen oston tekstiviestillä.
Innovaatiot ovat tällä hetkellä Long Playn tekijöiden mielestä journalismille elintärkeitä. Media-alan uutisia seuratessa tulee helposti lohduton olo. Niin ei tarvitsisi olla.
”Toivoisin, että erityisesti freetoimittajat lähtisivät rohkeammin kehittämään uusia tapoja tehdä journalismia. Viimeisten 10–15 vuoden aikana internet on hajottanut journalismin ansaintamallin. Samalla on nähty, että innovatiiviset ratkaisut eivät tule isoista mediataloista. Tarvitaan pieniä kollektiiveja, muutaman ihmisen firmoja, jotka palvelevat jotain tiettyä lukijaryhmää tekemällä jotakin paremmin kuin kukaan muu.”
Suomessa on kuitenkin vielä vähän media-alan yrittäjyyttä ja sitä tukevia tahoja. Yrittäjyyttä hieman vierastetaan. Long Play haluaa olla rohkaiseva esimerkki.
”Totta kai journalisti voi olla myös teknologista tuotetta kehittävä start up -yrittäjä. Jos emme tiedä tai osaa jotain, kysymme.”
Neuvonantajia ja yhteistyökumppaneita Long Play on löytänyt ulkomaisista hitaan journalismin palveluista, kuten Matterista, Atavistista ja Zetlandista.
Eikö Long Playta pelota muita rohkaistessaan, että pian mediakenttä on täynnä kilpailijoita? ”On olemassa paljon nichejä [erikoisalueita], joita nykymedia ei palvele tarpeeksi hyvin. Toivomme, että joku alkaa tehdä niille laadukasta sisältöä. Mitä enemmän laatujournalismia on digitaalisesti tarjolla, sitä parempi se on alan yleiselle kehitykselle.”
Long Playn tammikuisen lanseerauksen jälkeen tulleet HS Hitaat ja Imagen yksittäisten juttujen verkkomyynti ovat kiinnostavia suomalaisen mediakentän uutuuksia. Niissä on osin samaa logiikkaa kuin yksittäisiä, pitkiä juttuja myyvässä Long Playssa.
Kenties Long Playn vanavedessä pitkien juttujen lukeminen yleistyy.
”Lukijapalaute on ollut todella positiivista. Juuri kukaan ei ole valittanut siitä, että jutuista pitää maksaa. Lukijamme ymmärtävät, että laadun tekeminen ei ole ilmaista”.
Myös alun epäluuloinen ja varovaisen rohkaiseva vastaanotto toimittajapiireissä on vuoden mittaan muuttunut innostukseksi, jo ennen Uutisraivaajan voittoa.
”Nykyään toimittajat haluavat kuulla Long Playsta, vaikka se ei tilaisuuden aiheena olisikaan”, kertoo puhujana ja kouluttajana toimiva Vehkoo.
Long Playn perustajat toivovat, että innostus johtaa tekoihin ja asennemuutokseen. He kannustavat kollegoitaan lähtemään rohkeasti kokeilemaan ideoita. Jos odottaa kunnes tuote on valmis, saa odottaa ikuisesti. Tekemällä oppii ja testatessa viisastuu.
Uutisraivaajan voitto ollee vain yksi kliimaksi Long Playn omassa pitkässä tarinassa. Jatkossa Long Play aikoo keskittyä julkaisualustan kehittämiseen, tilaajakannan kasvattamiseen ja kansainvälisen yhteistyöverkoston luomiseen.
Tavoitteena on kehittää laadukkaan multimedian julkaisualusta, jota voivat käyttää myös muut julkaisijat Suomessa ja ulkomailla.