Edellisen blogipäivityksen jälkeen matkustelu on vähentynyt ja eteen on tullut perusasioiden pistäminen kuntoon: Verotuksen, hankintojen, verovähennysten, kirjanpidon, pankkiasioiden, toimistotilan hoitamisen ja mitä erilaisimpien sopimusten selvittämiseen ja tekoon menee yllättävän paljon aikaa. Samaan aikaan täytyy ymmärtää mitä käyttäjät haluavat, miten käyttäjät saavat kuulla Scoopinionista.
Käyttäjätapaamisista osa on inspiroivia tyyliin: “luen jutut pelkästään scoopinionin kautta”. Osa taas on uskomattoman turhauttavia; käyttäjät ovat huomanneet noin puolet palvelun ominaisuuksista ja käyttävät kaikista ominaisuuksista noin neljäsosaa. Tai yhtä. Turhien työtuntien määrää ei jaksa edes laskea. Tämän lisäksi löydökset käyttäjätesteistä ja –haastatteluista täytyy välittää skypen, muistioiden ja jaetun näytö avulla pääsuunnittelijallemme Villelle, joka on työskennellyt muutaman kuukauden ulkomailta käsin.
Skypekeskustelu käynnissä
Hajautetun kehityksen haasteet eivät tulleet yllätyksenä, sillä sitä harjoittelimme jo Stanfordin ME-310 tuotekehityskurssilla, jolloin 8 hengen opiskelijatiimissä 4 paiski hommia jenkeistä käsin. Onneksi samanlaista aikaeroa ei juuri ole, sillä yöllinen Skype-puhelu ei ole paras aika ja väline päätöksentekoon. Vaikka etätyöskentely mahdollistaa keskittymisen työntekoon, tiimin kommunikaatio kärsii lähes väistämättä ja samassa paikassa työn tekeminen luo paremmin yhteyttä ihmisten välille. Toki poikkeuksia on, mm. MYSQL toimi lähes koko olemassaoloaikansa hajautettuna, tässä Mårten Mickosin luento joka sivuaa aihetta. Ja täytyy todeta että mahdollisuudessa tehdä töitä missä tahansa mihin aikaan tahansa on hyvät puolensa, oma suosikki on Cafe Ursula.
Tammikuussa koko tiimi on pysyvämmin Helsingissä, ja silloin Scoopinionista tulee vielä parempi.