1. Tilaisuuden avaus
Helsingin Sanomain säätiön puolesta tervetuloa. Tämä on jotain uutta säätiön historiassa, koska olemme järjestäneet tämän kilpailun ja investoineet siihen 350 000 euroa. Kilpailun voittaja saa 250 000€ kehitysrahaa. Tämä seminaari on kolmas Uutisraivaajan historiassa ja siitä olemme iloisia: teemme jotain mitä muut säätiöt eivät vielä ole tehneet. Toivotan kaikille onnea ja menestystä ryhmätöissä!
2. Tutkija-blogaaja Tanja Aitamurto
Tänään kokeilemme uutta epäkonferenssin tapaa. Katsotaan miten se onnistuu, mutta eiköhän ihan hyvin. Ihan ensin kuulemme kuitenkin tutkija Petri Kolan presentaation, jossa hän kertoo avoimesta datasta sekä sen bisneslogiikasta. Petri, ole hyvä!
3. Tutkija Petri Kola: julkinen data, sen käyttö tiedonvälityksessä sekä avoimen datan bisneslogiikat
Antaa lyhyen esittelyn avoimesta datasta. Ensin taustoittaa omaa historiaansa sen parissa.
Petri Kolan kokemukset julkisen datan parissa
Olin mukana Somus-projektissa, jossa yritettiin löytää parempia keinoja kansalaisten ja yritysten vuorovaikutukseen. Projektia johti VTT. Projektissa ei vain haluttu tutkia avointa lähdekoodia vaan haluttiin vaikuttaa myös suomalaiseen ekosysteemiin, joten järjestimme kaksi vuotta sitten Apps4Finland -seminaarin ja kilpailun, johon osallistui noin vuonna 2003 30 ehdotusta.
Tämän lisäksi myös haastattelimme useita valtion virkamiehiä avoimesta datasta. Yllätykseksemme virkamiehillä oli todella positiivinen mielikuva avoimesta datasta – ainakin itse yllätyin tästä! Haastattelujen myötä kuitenkin tosiaan selvisi, että ihmiset suhtautuvat avoimeen tietoon hyvin avoimesti, mutta eivät tieneet miten lähestyä asiaa. Tämän takia kirjoitimme Antti Poikola ja Kari A. Hintikan kanssa Julkinen data -teoksen, jonka tavoitteena oli avata avoimen tiedon taustoja kaikille ihmisille.
Mitä on julkinen data?
Kun puhutaan julkisesta datasta ihmiset usein ihmettelevät miksi tieto pitää julkaista. Esittää diagrammin, joka osoittaa hallituksella olevan paljon tietoa. Diagrammin mukaan vain osa tästä tiedosta on julkista tietoa. Toisin sanoen, kun puhumme avoimen tiedon ajatuksista, emme välttämättä tarkoita että kaikki valtion tiedot tulisi julkaista.
Ulkomailla on pidempi historia avoimen datan kanssa ja se näkyy muun muassa tietokatalogien määrässä. Tietoa siis jaetaan avoimemmin verkossa. Tietokatalogit ovat olleet olemassa pitkään, mutta aika kauan ne olivat myös hieman unohdettuja. Nyt tietokatalogit ovat nostaneet päätään erilaisten avoimen datan kilpailujen myötä. Esimerkiksi Maailmanpankki on järjestänyt erilaisia avoimeen dataan liittyviä kilpailuja.
Suomen tilanne: Kiviniemen hallitus on pohtinut avoimen datan käyttöönottoa. Tämän lisäksi on olemassa muutamia työryhmä, jotka pohtivat avoimen datan käyttöä esimerkiksi julkisen tiedon saatavuudessa. Suuri kysymys tietysti on se, miten rahoitamme avoimen datan tuotannon. Moni organisaatio rahoittaa toimintaansa myymällä tietoa, kuten Väestörekisterikeskus. Kyseessä ei olekaan pelkkä tekninen kysymys vaan tilanteessa on monta elementtiä, jotka hidastavat avoimen tiedon levinneisyyttä.
Suomalainen avoimen tiedon skene on vielä pieni, mutta muutamia löytyy. Esimerkiksi: data.suomi.fi, Inspire-directive, Helsinki Region Infoshare.
Julkinen data Uutisraivaajassa
Tämän kilpailun kohdalla on kiinnostavaa nähdä mihin avoin data kehittyy. Oikeastaan emme voi tietää mitä on tulossa. Mutta toisaalta on muistettava, että jopa Googlen bisneslogiikka oli alussa epäselvää – ainakin ulkopuolelta katsottuna. Avoimen datan kohdalla sama asia: ehkä nähdään ne hyödyt, mutta ei toisaalta osata sanoa mitkä ne todelliset hyödyt lopussa ovat.
Mutta kun puhuimme valtiolle kerroimme näistä eduista: avoin data lisää läpinäkyvyyttä ja demokratiaa, se mahdollistaa innovaatiot, vähentää kustannuksia ja tekee valtion tietopalveluista kustannustehokkaampia. Uskon, että valtio myös näkee nämä edut, mutta vielä pohditaan kustannuksia sekä sitä, mitä oikeastaan julkistetaan.
Mistä löytää avoimen datan mahdollisuuksia?
Mistä avoimen datan mahdollisuuksia sitten löytää? Uskon, että hyvä asia on pohtia sitä, miten tieto voi vaikuttaa käyttäytymiseen. Esimerkkinä: jos sinulla on ongelma niin sen ongelman korjaaminen on halvempaa mitä aiemmin sen tekee. Toisin sanoen, tiedonjakaminen voi auttaa tekemään muutoksia tarpeeksi ajoissa tai oikein. Avoin data siis auttaa tekemään tietoisia päätöksiä.
Uskon, että yksi parhaista avoimen tiedon hyödyntämispaikoista on logistiikka. Esimerkiksi Reittioppaan käyttö tekee julkisen liikenteen käytöstä aivan erilaista. Toinen esimerkki voi olla iPhonelle ladattava ReittiGPS, joka hyödyntää Reittioppaan tietoja.
Toinen toimiala, jossa avointa dataa olisi hyvä käyttää on älykäs energia. Esimerkiksi oman energiankäytön seuraaminen ja toisaalta lukuisten tietojen käyttö suuremmassa mittakaavassa on hyvä esimerkki avoimen datan hyödyntämiseen. Kolmantena esimerkkinä voisin käyttää terveyttä – esimerkiksi juoksuohjelmia, joiden avulla voit seurata omaa urheilua ja kuntokehitystä. Neljäs esimerkki löytyy vaikkapa lämmityksessä: tiedon avulla pystyisi henkilökohtaisesti seurata omaa lämmönkäyttöään ja toisaalta laajempi data voisi auttaa suunnittelemaan erilaisia lämmitykseen liittyviä päätöksiä. Viidentenä esimerkkinä voisin käyttää valtion rahankäyttöä: avoimen datan avulla on helpompaa tehdä tietoisia päätöksiä ja toisaalta vähentää byrokratiaa eri toimijoiden välillä.
Tämä oli lyhyt esittely avoimeen tietoon, muistakaa tulla Somus-projektin tuloksien keskusteluseminaariin 27.1.2011 klo 13-16 Otaniemeen!
Tanja Aitamurto kysyy: Mitä hyötyä avoimella datalla on journalismille?
Petri Kola: Luultavasti suurin vaikutus on nyt ollut Wikileaksilla, joka on sellaista tietoa julkisuuteen, joka ei ennen ole siellä ollut.
4. Epäkonferenssin ryhmät
– Infografiikat ja tiedon visualisointi (Verkkopalvelun toimitussihteeri Juho Salminen, graafikko Hannu Kyyriäinen, Suomen Kuvalehti)
– Linked open data (tutkija Petri Kola, Aalto-yliopisto, tutkija Jukka Huhtamäki Tampereen teknillinen yliopisto; CSO Hans Garritzen, FloApps; vapaa toimittaja Marko Hamilo) SAMASSA RYHMÄSSÄ: Avoin data ja journalismi (Kehityspäällikkö Kari Haakana, Yle)
– Tutkiva journalismi: Käytännön työ, teknologian tarve ja mahdollisuudet (toimittaja Tuomo Pietiläinen, Helsingin Sanomat)
– Aikakauslehti verkossa vuonna 2011 – case Matkailulehti Mondo (päätoimittaja Heikki Valkama, Mondo)
– Miten sanomalehdestä tehdään sosiaalinen media? (Uutispäällikkö Matti Posio, Aamulehti)
– E-readingin seuraavat askeleet (kehityspäällikkö Kaisa Aalto, HS.fi Kehitystiimi, kehityspäällikkö Mikael Liljedahl, HS.fi Kehitystiimi)
– Paikkatietoon perustuvat palvelut (CTO JP Virolainen, BrightKite)
– Mobiilikehittäminen (Mike Bradshaw, MobileDevCamp)
– Kuvavinkit – kuinka käyttää lukijoiden kuvia? (Yhteisötuottaja Erkki Hujanen, Kaleva)
– Sisällön ostamisesta sisallön vuokraamiseen: Artikkelien Spotify. (Juho Makkonen, Avoin Yritys ja Jouni Junkkaala, Tietoviikko)
5. Artikkeleiden Spotify -ryhmä
Vetäjät: Jouni Junkkaala, Juho Makkonen.
Jouni Junkkaala: Lehdet onnistuneet hieman horjuvasti verkossa. Tän ryhmän ajatuksena on se, että lehdet ei ole löytäny verkon tapoja toimia. Toisaalta ihan käyttäjänäkökulmastakin asia vaatii muutosta: nykyään tuntuu hassulta ladata koko levyä verkosta kun voi ottaa ne parhaat kappaleet omalle koneelle. Sama juttu pätee ehkä paikkansa myös lehtien kohdalla: viikon ajan kun tilaa lehtiä niin aika suuri osa artikkeleista jää lukematta kun niitä epäkiinnostavia on niin paljon.
Tältä pohjalta ollaan päädytty siihen, että tällänen lehtien omistaminen on aika turhaa. Toki poikkeuksiakin on, mutta suurin osa lehdistä on aika turhia sen jälkeen kun se kiinnostava sisältö on kulutettu. Järkevämpää olisikin käyttöoikeus omistusoikeuden sijaan.
Toisaalta verkko on aika ahdistavakin; on niin paljon asiaa, ettei ehdi seuraamaan kaikkea. Tarvitaan siis aika paljon apua valikointiin, jota perinteisessä lehdessä tekee toimituspäälliköt. Ja tämä on tietysti asia, josta me myös halutaan pitää kiinni, mutta me uskotaan että sen valinnan pitäisi olla laajempi. Ja samanlaisia sisällön suodattamiseen liittyviä malleja tarvitaan lisää.
Kommentti: Itseasiassa mä kiinnostuin tosta kohina-ajattelusta. Mä en oo lukenu hyvää artikkelia moneen kuukauteen. Mua ei kiinnosta lukea Missi-Viivin kommelluksista ja sit jonkun uutissivun lataaminen saa vaan vihaamaan itseensä. Se tieto on niin turhaa.
Jouni Junkkaala: Itseasiassa tolla ajatuksella me lähdetään Uutisraivaaja-kilpailuun. Eli halutaan luoda ohjelma, jonka avulla voit ostaa yksittäisiä artikkeleita, tehdä omaa suodatusta kiinnostavista uutisista, jakaa artikkeleita ystävien kanssa. Ja se mikä on ärsyttävää näissä maksullisissa palveluissa on se, että jokaisen lehden tilaus pitää maksaa erikseen. Me halutaan tässä tarjota kuukausimaksullinen palvelu, josta nämä kaikki uutispalvelut löytyy.
Keskustelua
Keskustelussa pohditaan palvelun mahdollisuuksia. Yksi kommentti epäilee lehtitalojen halua lähteä mukaan projektiin: missä on mediatalojen rahat? Makkosen mukaan Spotifyn onnistuminen luo uskoa siihen, että tälläiseenkin palveluun voi isommat yritykset lähteä mukaan.
Pohditaan kiihkeästi ohjelman business-logiikkaa. Ovatko ihmiset valmiita maksamaan esimerkiksi aikakauslehden artikkelista, jota ei ole taitettu? Toisaalta helppokäyttöisyys ja hyvät sisällöt olisivat ohjelman vetovoima.
Pohditaan myös jääkö sisältö lukijalla yksipuoliseksi? Jääkö tietyt uutiset näkemättä? Yleisöstä huomautetaan, että Spotifyn avulla löytää uusia kappaleita – miksi sama ei voisi toimia uutisien kohdalla?
Huomautetaan myös, että pelkkä klikkausten määrän laskeminen ei välttämättä ole palvelussa hyvä asia. Pitäisi tarkkailla kuinka kauan artikkelia luetaan, kuinka paljon kuvia katsotaan ja miten syvällisesti lukija tekstiin paneutuu.
Myös hinnoittelua pitäisi miettiä uudelleen: moni haluaisi maksaa vain tietyn teeman sisällöistä. Voisiko maksaa esimerkiksi naistenlehti-paketista?
6. Infografiikat ja tiedon visualisointi -ryhmä
Vetäjät:Hannu Kyyriäinen, vastaa SK:n verkon ja iPad-version visuaalisesta ilmeestä. Juho Salminen, SK:n verkkopalvelun toimitussihteeri.
Juho Salminen: Vapaata ideointia SK:n aiempien töiden pohjalta. Ideointia siitä mihin visuaalista journalismia voidaan viedä. SK:n iPad-versio ilmestyy viikon välein. Yleensä sama lehti tietyin ekstroin (kuvin, videoin). Printin ja iPadin lisäksi SK:lla on verkkosivut.
Esimerkkinä SK:n verkkojuttu Meksikonlahden öljyvuotoa käsittelevästä jutusta. Esitellään verkkojutun infografiikkaa sekä iPad-jutun interaktiivista kuvitusta. Toisena esimerkkinä 3d-elokuvia käsitelleen jutun infografiikka. Ilmassa on nyt sitä, että uusia ideoita visuaaliseen journalismiin syntyy kokoajan. Hyviä esimerkkejä löytyykin, kuten Information is Beautiful -sivusto.
Kommentti: Mikä on tavoite, joilla visuaalisilla elementeillä pyritään?
Juho Salminen vastaa: Toisaalta sitä, että halutaan saada välineistä enemmän irti. Tälläiset graafiset elementit toimii usein näissä välineissä paremmin kuin pitkä teksti. Me uskotaan, että se olisi luonteva tapa käyttää näitä esityskanavia. Toisaalta me uskotaan, että ihmisiä myös kiinnostaa ne. Palautteen perusteella uskotaan, että faktapohjaiselle mutta silti kiinnostavalle journalismille on tilausta.
Ulkomailta löytyy hyviä esimerkkejä: BBC Dimensions. Moni voi ihmetellä mitä järkeä esimerkiksi tässä on, mutta kun tuo visuaalisuus yhdistetään esimerkiksi uutiseen Australiaan tulvista, voi tulos olla kiinnostava.
Kommentti: Hyvä esimerkki infografiikan voimasta löytyy Hans Roslingista, joka osaa visualisoida asioita niin, että poliittisia päätöksiä on helppo tehdä. Suomen Kuvalehdelläkin olisi mahdollisuuksia tuoda asioita esiin hyvällä infografiikalla ja vaikuttaa asioihin.
Kommentti: Itseäni huolestuttaa resurssit. Suomesta löytyy enemmän kirjoitustaitoisia ihmisiä kuin visuaalisen alan ammattilaisia.
Hannu Kyyriäinen: Jos voidaan asettaa jotain ohjelmia ja tai tapoja, joilla visuaalisuutta voidaan luoda niin silloin se ei ehkä ole ongelma. Toisaalta asian oivaltaminen on lähtökohta sille, että sen pystyy esittämään visuaalisesti.
Kommentti: Näitä infografiikkaan keskittyneitä ohjelmia tulee kokoajan. Esimerkiksi IBM:n Many Eyes. Jos ne tosta kehittyy niin on ihan mahdollista tehdä hyvää jälkeä, vaikka ei ole ammattilainen.
Juho Salminen: Digitaalinen infografiikka mahdollistaa myös erilaisten suodattimien käytön. Voi siis itse määrittää mitä asioita grafiikassa esitetään ja nähdä miten tieto muuttuu eri elementtejä muuttamalla. Ollaan siirtymässä yksinkertaisesta ilmaisuusta monisuuntaisempaan.
Kommentti: Infografiikalla pelaaminen on tärkeää, että pääsee pelaamaan sen koko jutun läpi ja näkee mistä tiedoista se visuaalisuus muodostuu.
Juho Salminen: Jos jollain on muitakin ideoita niin saa antaa. Suomen Kuvalehti etsii kokoajan uusia tapoja hyödyntää näitä laitteita.
Kommentti: Onko Suomen Kuvalehden infograafikan käytöllä samanlaista agendaa kuin Hans Roslingilla? Kyllä mä näen, että lehtikin saa ottaa kantaa jos haluaa.
Juho Salminen: No siis Suomen Kuvalehti ei ehkä samalla tavalla lähde vaikuttamaan, vaikka tarkoituksena on tehdä toki vaikuttavaa grafiikkaa.
7. Open linked data -ryhmä
Open data @ Uutisraivaaja unconference 10.1. 2010 from Infocrea on Vimeo.
Datan avaamisen vastaisia argumentteja
•mahdolliset tulojen menetykset
◦mainostulot, jos menetetään kävijöitä
◦open data estää mainostulot, sillä julkaisija ei pysty kontrolloimaan käyttäjän käyttöliittymää
•toimintakulttuuri
◦median tekemiskulttuurissa pelätään ulospäin linkittämistä ja lukijoiden menettämistä
◦joku muu saattaa hyödyttää rahallisesti
•rajalliset kehittämisresurssit
◦julkaisujärjestelmät ja mainosjärjestelmät syöneet kehitysresurssit
◦harvoin resursseja journalistiseen kehitystyöhön
•medioiden välinen kilpailu perustuu nopeuteen
◦skuupin menettämisen pelko
◦työkalut eivät tue muutakaan mallia
◦mahdollisuus menettää lukijat nopeammalle kilpailijalle
•muita vanhasta muistista
◦kontrollin menettäminen informaation tulkitsemiseen (väärin)
◦juridiset haasteet
◦oman toiminnan puutteiden julkituleminen
◦datan laatua pitäisi parantaa, ennen kuin se julkaistaan
◦nykyisen prosessin muuttuminen ”liian” paljon
◦yksityisyyden loukkaamisen pelko
◦kansallinen turvallisuus
◦”se on vaikeaa”
◦rahan puute investointeihin ja tuotekehityshenkisiin hankkeisiin
◦turhan työn pelko = epäilyt informaation käyttäjien olemassaolosta/määrästä
◦”data käyttäminen on niin vaikeaa, ettei kukaan sitä halua”
Datan avaamisen puolesta
•goodwill
•oman tuotteen menekin edistäminen
•joskus joukko pystyy tekemään enemmän
◦wincapitan paljastuminen
◦tsunami-info
•strateginen profiloituminen
◦haastajan strategia
◦esim. guardian
•datan julkaisija on etulyöntiasemassa oppimaan ja verkostoitumaan
•voittoa teknologia ja konsultointi
Datan käyttäminen
•vaalikoneen data pitäisi avata
•microsoft dallas jotain?
◦myy datasettejä
◦esim. vedenkäyttöä
8. Visual network analysis and social network visualisation -ryhmä
Jukka Huhtamäki (Hypermedia Laboratory at TUT) presented the theme to be discussed.
The two books used to present the idea:
Albert-László Barabási (http://www.barabasi.com/ ; http://www.nd.edu/~alb/):
Linked: How Everything Is Connected to Everything Else and What It Means: http://www.amazon.com/Linked-Everything-Connected-Else-Means/dp/0452284392.
Bursts: The Hidden Pattern Behind Everything We Do: http://www.amazon.com/Bursts-Hidden-Pattern-Behind-Everything/dp/0525951601
Inspiring example on dynamic network analysis:
http://www.youtube.com/watch?v=7SW_FDiY0sg
Keskustelusta tehtyjä muistiinpanoja
– Juttu tulee mieleen: miten helpotetaan näkymien muodostusta? Entä jos kiinnostaa muutamat rikkaat?
– Käyttäjälähtöinen tietorakenne: ”tietorakenteet eivät ole kiinnostuneita käyttäjästä”.
– Hyödyllistä: LinkedIn ehdottaa kontakteja, joita hakusanat eivät välttämättä auta löytämään. Myös päivitetyssä Facebookissa nähtävä samanlaisia toimintoja.
– Data curation, …, raakadata on likaista, joten sitä on puhdistettava.
– Mielenkiintoisia palveluja, joilla ei-ohjelmoijakin pääsee visualisoimaan verkostoin ja muuten: Google Fusion Tables,
– Tienvarsipommit ja Pohjois-Korea (oliko Pohjois-Korea?): aiheen tutkija saattaa helposti ”jäädä tiettyjen maiden rajoilla kiinni”
– Kaoottinen toiminta: pienet ratkaisut
– Väite: ”Taidekenttä Suomessa on korruptoitunutta”.
– Lifelogging ja monet muut järjestelmät tuottavat juuri nyt rajusti dataa.
– Ennustaminen, heikot signaalit, ”galisellifirmat, jotka kaatuvat kuolemanlaaksoon” (Suomessa).
– Islantilainen väitöskirja verkostojen kehittymisestä yli ajan yli.
– Power of influence; on olemassa verkostoja ja verkostoja – muodin luominen, uutiset
-Granovetter: kaverin kaverit tuovat enemmän uutta tietoa kuin kaverit.
-Kiinnostavia tarinoita tehtäväksi:Nokia ja Suomi
Aiheeseen liittyvää Suomessa
– Facebook: Verkostonalyysi-ryhmä, http://www.facebook.com/group.php?gid=182715141198
– TTY:n Hypermedialaboratoriossa:
Sosiaalisten verkostojen tutkimusryhmä
– Innovation Ecosystems Networks, http://www.innovation-ecosystems.org/
– Mukana Sindi-hankkeessa, jota johtaa VTT Oulun Minna Isomursu. (Kotisivut tulossa.):
Sindi on Tekesin rahoittama VTT Oulun, TTY:n Hypermedialaboratorion ja Stanfordin yliopiston Innovation Ecosystems Networkin yhteinen hanke. Sindi tulee sanoista Social media supported indicators for monitoring and evaluating user driven innovation. Hankkeessa on tavoitteena kehittää ja varmentaa indikaattoreita käyttäjä- ja kysyntälähtöisten ICT-palveluinnovaatioprosessien ja niiden vaikutusten mittaamiseen.
– Kari A. Hintikka: Verkkovoimaa, http://verkkovoimaa.wordpress.com/
– Olli Parviainen: Verkostoanatomia – the Network Approach,– http://verkostoanatomia.wordpress.com/
———-
Muidenkin ryhmien muistiinpanot jaetaan myöhemmin Uutisraivaaja-blogissa. Haluaako joku sanoa jotain? Muistakaa, että Uutisraivaaja-kilpailun deadline on 1.3.2011!
