Heleena Savela toivottaa osallistujat tervetulleiksi. Olli Sulopuisto videoi tilaisuuden, tulee myöhemmin Vimeoon. Twitterissä hashtag #uutisraivaaja. Vieraileva bloggaaja Ilona Hiila on junan myöhästymisen takia estynyt, kilpailun koordinaattori Tanja Aitamurto livebloggaa.
Lakimies Herkko Hietanen: Jos ette lue Uutisraivaaja.fi:n sivuilla olevaa Usein kysyttyjä kysymyksiä-sivua, on vaikea voittaa kilpailua. Kannattaa lukea ja ymmärtää kilpailun ajatusmalli.
Rahasta: Toisin kuin venture capital-rahoitusmallissa, Säätiö ei ota mitään osuutta ideasta ja sen tuotosta. Se, mitä Säätiö vastineeksi haluaa rahoituksestaan, on avoimuus. Avoimuus toteutuu avoimen lähdekoodin vaatimuksena ja avoimuuden periaatteen käyttämisessä. Voittaja saa rahoituksen lisäksi todennäköisesti paljon julkisuutta.
Avoimesta lähdekoodista kilpailussa: Vaatimus on, että koodi julkaistaan rahoituskauden päätyttyä.
Avoimen lähdekoodin idean taustaa: Richard Stallman kyllästyi, kun ei pystynyt parantamaan tulostimien toimintaa suljettujen ohjelmistorajapintojen takia. Hän alkoi kehittämään avoimen lähdekoodin ajattelua. Kaksi porukkaa avoimen lähdekoodin maailmassa: On ne, jotka arvostaa avoimuutta (Stallmanin porukka, Free Software Foundation). Sitten on 1990-luvulla tullut porukka, joka arvostaa bisnesmahdollisuutta avoimessa lähdekoodissa.
Uutisraivaajassa käytetään Free Software Foundationin lisenssilistaa. Tarkka lisenssilistaus täällä.
Yksi kilpailun tuomareita todennäköisesti kiinnostavista asioista on se, miten projekti pysyy pystyssä rahoituskauden loputtua. Siksi on pohdittava, millaisia ansaintamalleja avoin lähdekoodi mahdollistaa.
Avoimen lähdekoodin etu on myös se, että jos ideansa kehittämisessä pystyy käyttämään jo muiden tekemiä komponentteja, se nopeuttaa ohjelmiston kehittämistä.
Kilpailussa on myös Creative Commons-lisenssivaatimus, josta tulee käyttää CC-BY-SA fi 3.0 tai CC-BY fi 3.0 -lisenssiä.
Suomalaisia open source-menestystarinoita, jotka ovat olleet taloudellisesti kannattavia.
Joukkoistettu Star Wreck-elokuvaprojekti.
MySQL-tietokantaohjelmisto. Miten MySQL:n kaksoislisensointi toimii: MySQL jakaa ohjelmistoaan GPL-lisenssillä. Koodaajat kehittävät koodia eteenpäin. He eivät saa yleensä korvausta, mutta saavat omat ohjelmistoon liittyvät ongelmansa ratkaistua. MySQL myy myös ohjelmistoaan suljettuna yrityksille. Tästä MySQL tekee rahaa, jolla se pystyy rahoittamaan sisäistä kehitystään.
Yleisökysymyksiin:
Jouni Junkkaala, Tietoviikko: Mitä sudenkuoppia on avoimen lähdekoodin käytössä?
Herkko Hietanen: Jos ei lähde huijaamaan järjestelmää ja yritä kiertää lisenssejä, avoimien lisenssien käyttäjäyhteisöstä saa apua ja pääsee yleensä hyvin eteenpäin. Tekijänoikeuksista aika vähän riidelty.
Jos kokee niin, että nimenomaan lisenssoinnilla aikoo tehdä rahaa, ehkä Uutisraivaaja-kilpailu ei ole oikea osoite: sitten kannattaa ehkä hakea riskisijoitusrahaa. Kilpailussa haetaan ideoita, jotka muuttavat tiedonvälitystä.
Kannattaa lukea Creative Commons-lisenssin säännöt huolellisesti läpi ja miettiä kokonaisuus siitä lähtien.
Miten saa yhteyden Suomessa avoimen lähdekoodin ohjelmoijiin? Suomen avoimen lähdekoodin keskus http://www.coss.fi/ ja Linuxin kehittäjien yhteisö.
Ryhmäkeskustelujen jälkeen open mic-osuus, jossa osallistujat esittelevät ideoitaan. Tässä Susanna Neiglickin idea: Hän haluaa kehittää journalismin laatua mittaavan ja lopulta myös parantavan järjestelmän. Se olisi avoin palautejärjestelmä, jossa olisi sosiaalisia ominaisuuksia ja joka palkitsisi hyvän työn. Olli Sulopuisto on pohtinut vähän samantyyppistä faktan tarkistusjärjestelmää.
Seuraava Uutisraivaaja-tapahtuma järjestetään 10.1.2011 klo 17 alkaen Päivälehden museossa, silloin Unconferece-periaatteella. Kutsut lähtevät tällä viikolla Uutisraivaajan Facebook-tykkääjille.